kasvillisuus ja sienet

KASVIEN KASVUPAIKKATEKIJÄT

Mitkä asiat vaikuttavat kasvien kasvupaikkoihin?

Kasvien kasvupaikkaan vaikuttavat elottomanluonnon tekijät, kuten auringon valo ja -lämpö, veden läheisyys ja se onko lähistöllä makeaa vai suolaista vettä. Muita tärkeitä elottomanluonnon vaikuttimia ovat ilmansaasteet, maaperän- ja vesistöjenravinteet, maalajit ja ilmasto kuten sademäärät ja lämpötilat.

KASVIT OVAT TUOTTAJIA

Putkilokasvin rakenne ja toiminta

KUKKA sisältää kasvin lisääntymiselimet (emin ja heden) ja tuottaa siemeniä.

TERÄLEHTIEN tarkoitus on houkutella kauniilla värillään  paikalle hyönteisiä eli pölyttäjiä.

VERHOLEHDET ovat kukan takana ja niiden tehtävä on suojata kukkaa.

MESI on kukkapohjuksen sokeripitoista ja tuoksuvaa nestettä, joka houkuttelee hyönteisiä eli pölyttäjiä paikalle.

LEHTIEN viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttäminen eli fotosynteesi. Lehdet myös ottavat ilmarakojen avulla ilmasta hiilidioksidia ja vapauttavat ilmaan happea.

VARSI kuljettaa vettä, sokeria ja ravinteita ja varren tehtävä on myös kohottaa lehdet valoon.

JUURET kiinnittivät kasvin maahan ja juurien avulla kasvi ottaa maaperästä vettä ja ravinteitä.

Teki Martta

KASVISOLUN RAKENNE

SOLUSEINÄ suojaa ja tukee kasvia.

SOLUKALVO säätelee aineiden kulkua solun sisään ja ulos solusta.

SOLULIMA sisältää vettä ja soluelimiä kuten esimerkiksi viherhiukkasia.

VIHERHIUKKASISSA tapahtuu yhteyttäminen eli ravinnon tuottaminen

MITOKONDRIOISTA vapautuu energiaa kasvin elintoimintoihin

SOLUNESTERAKKULA sisältää vettä ja väriaineita.

TUMA sisältää geenit eli perintötekijät, jotka määrittelevat kasvin ulkoiset ominaisuudet

Tässä kuvassa on kasvisolu. Kuvaaja Martta

Teki Martta

KASVIEN LISÄÄNTYMINEN

Suvullinen lisääntyminen 

EMI tuottaa munasoluja 

HEDE tuottaa siitepölyä

TERÄLEHDET huokuttelevat hyönteisiä eli pölyttäjiä

PÖLYTTÄJÄT, KUKKIEN HEDELMÖITYS JA SIEMENTEN KASVU 

Värikkäiden terälehtien ja tuoksuvan meden paikalle houkuttelemat hyönteiset eli pölyttäjät imevät kukista mettä ja samalla niiden pörröiseen turkkiin tarttuu siitepölyhiukkasia. Kun hyönteiset lentävät kukasta toiseen samalla ne kuljettavat heteet emin luo. Kun siitepöly päätyy emiin kukka hedelmöittyy. Kun kasvi on hedelmöittynyt kukka surkastuu ja tilalle kasvaa usein marja tai hedelmä. Siemenet ovat marjan tai hedelmän sisällä. Marjat ja hedelmät sisältävät paljon ravintoa.
 Kun esimerkiksi lintu syö marjoja ja lentää sen jälkeen toiseen paikkaa, missä se ulostaa myös kasvin siemenet siirtyvät toiseen paikkaan.  Lintujen lisäksi siemeniä paikasta toiseen voivat kuljettaa eläimet, tuuli tai vaikkapa vesi. Siemenestä kasvaa uuteen paikkaan uusi emokasvin kaltainen yksilö.

 Yllä olevassa esimerkissä pölyttäjinä toimivat hyönteiset, mutta myös tuuli voi kuljettaa heteen siitepölyn emin munasolu luokse

 Tuuli kuljettaa kasvien siemeniä paikasta toiseen ja näin kasvit pääsevät leviämään. Kuvaaja Martta

Suvuton lisääntyminen

Suvunton eli kasvillinen lisääntyminen tapahtuu lisääntymisulokkeiden kuten rönsyjen (mansikka) tai mukuloiden (peruna) avulla. Kasvi lisääntyy tällöin ilman sukusoluja eli ilman siitepölyä ja munasolua. Suvuttomasti kasvi voi lisääntyä myös esim pienestä kasvinpalasesta, maavarrenpalasesta tai itiöiden avulla.

ITIÖ on hyvin pieni suvuton lisääntymispalanen. Yleensä itiöitä on sienillä, itiökasveillä ja joillakin levillä.

MAAVARSI on kasvilla maanpinnan alapuolella kasvava varsi, jossa kasvi voi säilöä vararavintoa tai jonka avulla kasvi pystyy kasvillisesti lisääntymään.

 Kuusi kuten myös useat muut havupuut ovat paljassiemenisiä. Kuvaaja Martta

 Tässä kuvassa näkyy sammaleen itiöitä. Kuvaaja Martta

 Kuvassa rahkasammalta. Kuvaaja Martta

Kuvassa  kataja. Kuvaaja Martta

Kuvassa on vaahteran siemen. Kuvaaja Martta

by:Martta

METSÄTYYPIT

	KUIVAKANGAS- METSÄ	TUOREKANGAS- METSÄ	LEHTOMETSÄ
MAALAJI	HIEKKA SORA (HARJU)	MOREENI HIETA SAVI	RUNKOMAAMAAN- NOS MULTA
VEDENMÄÄRÄ	VÄHÄINEN SADEVESI VALUU NOPEASTI KARKEAN AINEKSEN LÄPI	RUNSAS MOREENI PIDÄTTÄÄ HYVIN VETTÄ	RUNSAS
RAVINTEIDENMÄÄ- RÄ	VÄHÄINEN SADE VESI HUUHTOO VÄHÄTKIN RAVINTEET MUKANAAN	RUNSAS	MULTAKERROK- SESSA RUNSAS
VALONMÄÄRÄ	HYVIN VALOISA	VÄHÄINEN	VALOISA KEVÄÄLLÄ VARJOISA KESÄLLÄ
POHJAKERROS ESIMERKKI LAJEJA	JÄKÄLÄ SAMMALMATTO KANERVA PUOLUKKA TYYPIN METSÄ	MUSTIKKATYYPINMETSÄ SEINÄ-, KYNSI-,KERROS-, SULKA- JA LIEKOSAMMAL	LEHVÄSAMMAL
KENTTÄKERROS ESIMERKKI LAJEJA	KANERVA PUOLUKKA VARIKSENMARJA KULTAPIISKU METSÄLAUHA KANGASMAITIKKA	MUSTIKKA VARJOKASVEJA (ORAVANMARJA, TALVIKKI, METSÄ- TÄHTI) METSÄKASTIKKA	SINI- JA VALKOVUOKOT KÄENKAALI SUDENMARJA METSÄORVOKKI METSÄKURJEN- POLVI
PUUKERROS ESIMERKKI LAJEJA	MÄNTY	SEKAMETSÄ (KUUSI, MÄNTY, KOIVU)	LEHTIPUUT (HAAPA,TUOMI, TERVALEPPÄ, RAITA) taulukon teki Martta

Kasvit ovat tuottajia. Kuva on Nellin vihosta ja kertoo putkilokasvin rakenteesta ja niiden toiminnasta. 

Kuvassa on varjokasvi(Kissankäpälä) ja valokasvi(Ketunleipä). Kuva on Nellin vihosta.

Luonnos Nellin vihosta, miten kasvi lisääntyy. Lyhyesti vähin sanoin: Siitepöly  hedestä emiin- siitepöly kohtaa munasolun emissä-kukka alkaa kuihtua-siemenen ympärille alkaa kehittyä suoja eli marja tai hedelmä-syksyllä marja valmistuu-eläimet tai ihmiset syövät marjan/hedelmän-jätösten mukana siemen päätyy lopulta maahan ja alkaa ennen pitää itämään-lopulta siitä syntyy uusi kasvi.

✮KASVIEN TALVI ✮

PUUT JA PENSAAT

Myöhään syksyllä kun valo vähenee ja ilma kylmenee myös kasvien kasvu  yhteyttäminen hidastuvat. Loppu kesästä puut ja pensaat ovat jo kasvattaneet talvehtivat silmunsa.

Syksyllä lehtivihreä  hajoaa lehtisoluissa ja lehtivihreän ravinteet siirtyvät puun runkoon. Tällöin lehtien muut väriaineet paljastuvat ja tätä värien kirjoa sanotaan ruskaksi. Ruskan aikana lehdissä esiintyy yleensä punertavia, kellertaviä tai rusehtavia värejä. Ruskan jälkeen ennen talven tuloa puut tiputtavat usein lehtensä. Talveilla puille haitallinen tykky eli raskas lumi taakka saattaa katkaista puiden latvoja.

KASVIT

Syksyn saapuessa kasvien kylmänsietokyky paranee kun osa soluissa olleesta vedestä siirtyy soluväleihin ja sokerin osuus solussa kasvaa. Tällöin soluneste väkevöityy ja se toimiin eräänlaisena pakkasnesteenä. Tätä tapahtumaa kutsutaan karaistumiseksi. Karaistuminen estää solujen jäätymisen.

Kasvit viettävät talven kylmänhorroksessa. Talven ajan kasvien kasvu ja elintoiminnot ovat pysähdyksissä, mutta ne käynistyvät taas kevään koittaessa. Yksivuotiset kasvit kuolevat syksyllä ja niistä jää jäljelle vain siemenet. Kun taas monivuotiset kasvit selviävät talven yli vararavinnon esim juuriin tai maavarteen säilöttyjen sokerien, tärkkelysten ja rasvojen avulla. Keväällä kasvit käyttävät vararavintonsa siihen että ne pysyvät yhteyttämään ensimmäisen kerran. Kasvirt eivät siis kykene yhteyttämään talvella, oska silloin on liian kylmä ja liian vähän valoa.

Myös lumipeite auttaa etenkin matalia kasveja selviämään talven yli, koska ne eristävät maanpinnan pakkasen vaikutukselta.

Uudet silmut valmistuvat jo syksyllä ja niistä puhkeaa keväällä uudet lehdet. Kuvaaja Martta