| ELIÖKUNNAT JA NIIDEN ERITYISPIIRTEET |
| BAKTEERIT | ALKUELIÖT | KASVIT | SIENET | ELÄIMET |
| elikunnan vanhimpia eliöitä, monisoluisia ja tumallisia | elävät yleensä vesiekosystee-meissä | monisoluisia | toisenvaraisia, tumallisia ja monisoluisia (muutamat yksisoluisia) | toisenvaraisia, tumallisia ja monisoluisia |
| elävät kaikissa ekosysteemeis-sä | yleensä yksisoluisia ja tumallisia ( voi olla myös monisoluiosia) | omavaraisia ja tuottajia eli pystyvät yhteyttämään | saavat ravintoa hajottamalla kuolleita eliöitä | kuluttavat kasvien tuottamaa ravintoa eli ovat kuluttajia |
| ovat hajottajia eli saavat ravintonsa hajottamalla | myös levät luokitellaan alkueliöihin | jaetaan itiö- ja siemenkasveihin | eliöitä, joista valtaosa elää maaekosystee-meissä | jaetaan selkärangallisiin ja selkärangatto- miin |
| osa on ihmisille hyödyllisiä ja osa taas haitallisia taudinaiheuttajia muodostaa yhdessä arkkien kanssa alkeiseliöt | yleensä pieniä, mutta jotkut levät saattavat olla kookkaita | osa loisia osa taas elää symbioosissa kasvien kanssa osa on ihmiselle haitallisia (home) | useimmat lisääntyvät suvullisesti ja liikkuvat (aistit, hesmosto yms) |
Taulukon teki Martta
| ESIMERKKEJÄ ELIÖKUNNAN ELIÖISTÄ |
| BAKTEERIT | ALKUELIÖT | KASVIT | SIENET | ELÄIMET |
| sinibakteeri basillit kokit | ameba tohvelieläin levät, kuten rakkolevä | mustikka sinivuokko kuusi koivu kanerva talvikki vanamo kielo pihlaja | kanttarelli valkokärpässie- ni korvasieni herkkutatti karvarousku lampaankääpä suppilovahvero mustatorvisieni | ihminen karhu lumikko sammakko kyy kettu käki hyttynen joutsen |
taulukon teki Martta
Tämä lintu sirkutti iloisesti oksalta aurinkoisena kevätpäivänä. Kuvaaja Martta
Vaikka tämä lintu näyttääkin kolibrilta se ei suinkaan ole sellainen vaan tuiki tavallinen talitiainen. Kuvaaja Martta
Nellin vihosta tämäkin. Sammakko ja kalat kuuluvat selkärankaisiin, loput selkärangattomiin.
 |
| Nellin vihosta. Eläinten luokittelun perusteena olevia asioita. Kuvassa kerrotaan selkärangattomista. |
MITEN ELÄIMET VIETTÄVÄT TALVENSA?
| TALVENVIETTOTAPA JA SELITYS | ELÄINERYHMÄT (ESIMERKKI LAJEJA) |
| TALVIUNI: Eläin nukkuu kylmänajan yli pesässään. Eläin saattaa herätä jos sen ruumiinlämpö laskee liian lähelle nollaa tai ilma lämpenee. Eläimen nukkuessa ruumiinlämpö laskee yleensä hieman. | JOTKUT NISÄKKÄÄT, KUTEN KARHU, MÄYRÄ JA SUPIKOIRA |
| TALVIHORROS: Tasalämpöiset eläimet vaipuvat talvihorrokseen, silloin niiden ruumiinlämpö laskee lähelle nollaa. Jos ruumiinlämpö kuitenkin laskee liian alas niiden oma lämmöntuotto käynnistyy. | JOTKUT NISÄKÄÄT, KUTEN SIILI, TAMMIHIIRI, LEPAKOT JA KOIVUHIIRI |
| KYLMÄHORROS: Vaihtolämpöiset eläimet vaipuvat kylmänhorrokseen. Silloin niiden ruumiinlämpö laskee lähelle ja energiaa kuluu hyvin vähän. Solujen pakkasneste estää eläimen jäätymien. | VAIHTOLÄMPÖISET SAMMAKKOELÄIMET,KUTEN RUPIKONNA, SAMMAKKO, VIITASAMMAKKO, VAIHTOLÄMPOISETMATELIJAT, KUTEN SISILISKO, KYY, VASKITSA, RANTAKÄÄRME JA KANGASKÄÄRME |
| MUUTTO: Kun lumi ja jää peittää linnun ruuansaantilähteet linto joutuu muuttamaan etelään ruuanperässä. | MONET HYÖNTEISSYÖJÄ-, VESI-JA PETOLINNUT, KUTEN KIURU, VÄSTÄRÄKKI, PÄÄSKYNEN, PEIPPONEN, KURKI, JOUTSEN, MUUTTOHAUKKA JA KIRJOSIEPPO |
| AKTIIVINEN: Eläin löytää myös talvella luonnosta ruokaa tai sillä voi olla ruokavarasto. Myös suojaväri auttaa eläintä selviämään talven yli. | SUURINOSA NISÄKKÄISTÄ, KUTEN RUSAKKO, JÄNIS, LUMIKKO, ORAVA, HIRVI JA PORO MONET SIEMENSYÖJÄ- JA KAIKKIRUOKAISETLINNUT, KUTEN VARISLINNUT, TIAINEN, PÖLLÖ, TIKKA, TEERI JA METSO taulukon teki Martta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti