Metsät: Luonnontilainen metsä

Luonnontilaisen metsän tunnuspiirteitä

Luonnontilainen metsä on metsä ilman ihmisen minkäänlaista vaikutusta.
Luonnon tilaisessa metsässä esiintyy paljon erillaisia ja eri-ikäisiä puulajeja.
Paremmat elinolot useille eliö lajeille.
Kasvit saavat kasvaa vapaasti omilla ehdoillaan ja samoin myöskin eläimet.
Valitettavasti luonnotilaisia metsiä on vain vähän jäljellä.
Paljon hajottajia ja lahottajia, koska kaatuneitä puita ei kerätä pois metsästä vaan ne jäävät paikoilleen hajottajien hoidettaviksi.
Eliöillä on hyvät elinolot ja runsaasti erillaisia kasvi- ja eläinlajeja.
Luonnontilaisen metsän puita ei käytetä taloustuotteisiin
Kasvit kasvavat ja siementävät luonnollisesti. Metsäpalot rehevöittävät kasvuympäristöä.
Kasveilla ja eläimillä on kilpailua tilasta ja elinpaikoista.
Kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet ovat luonnontilaista metsää.
Myrskyt ja metsäpalot myöskin muuttavat metsää. Metsäpalot hyödyttävät monia kasvi ja eläinlajeja. (Kuten maitohorsmaa ja lehtipuita.)
Luonnontilaisissa metsissä on voimakasta kerroksellisuutta ja paljon ravinteita.
Luonnontilaiset metsät ovat alkaneet kiinnostamaan ihmisiä yhä enemmän ja talousmetsiä on alettu osittain palauttamaan luonnontilaan.
teki Martta

Solbölen tutkimusmetsän luonnonsuojelualue, jossa rantametsä on jätetty luonnontilaan. Puita on kaatunut ja lahonnut. Kuvaaja Martta

Puusto ja kasvillisuus luonnontilaisessa metsässä

Tässä lisää Solbölen luonnonsuojelualueelta. Kuvaaja Martta

Viime vuoden myrskyt kaatoivat monia puita Latokartanonkoskella. Kaatuneet puunrungot saavat lahota hiljalleen luontoon. Kuvaaja Martta

Tervaleppä viihtyy kosteissa luonnontilaisissa metsissä. Kuvassa Hedekukintoja ja sinertäviä silmuja. Kuvattu Latokartanonkoskella.Kuvaaja Martta.

Latokartanonkoskella ja Kiskonjoessa kasvaa aivan veden rannalla tervaleppiä. Terväleppä kestää joen tulvimista ja sitä, että juurakko on keväisin pitkiäkin aikoja veden peitossa. Kuvaaja Martta

Tervaleppien suojassa on pikkulinnuilla suotuisat olot. Kuvaaja Martta

Luonnontilaisista metsistä löytyy paljon erillaisia lehtipuu lajeja. Kuvassa on haavanoksa ja haavankeltajäkälää. Kuvaaja Martta

Haavankeltajäkälä kasvaa puiden rungoilla ja kivien päällä. Sitä voidaan käyttää myös lankojen värjäyksessä. Kuvaaja Martta

Eläinten koloja ja pesiä luonnontilaisissa metsässä

Alla olevat pesät ja kolot olen löytänyt metsäretkiltä Latokartanonkoskelta ja Solbölen metsäntutkimuslaitokselta.

Luonnontilaisesta metsästä löytynyt jonkin tikkalinnun toukkien syntijälkiä. Kuvattu Solbölessä.Kuvaaja Martta

Tässä Valkoselkätikan hakkaama kolo Latokartanonkoskella. Valkoselkätikka on Latokartanonkoskella todella harvinainen. Todennäköisesti Valkoselkätikka ei pesi koskella, vaikka koiras yrittääkin sävelinkin houkutella itselleen kaveria. Lähde Jarmo Markkanen, Kuvattu Latokartanonkoskella. Kuvaaja Martta

Valkoselkätikka pesäkolollaan. Kuva Wikimedia Commonsista

Sama puunrunko kuvattuna vähän kauempaa.Kuvaaja Martta

Latokartanon koskella Valkoselkätikka on tehnyt koeporauksia. Tikat ja varsinkin palokärki tekevät esitärinänaputuksia puuhun. Tällä ne kuulostelevat, jos puusta kuuluu toukkien ryömintää. Toukat voi syödä heti tai odottaa kevättä kun poikaiset ovat nälkäisiä. Lähde Jarmo Markkanen, kuvattu Latokartanonkoskella, kuvaaja Martta

Tässä palokärjen entinen pesä, jossa nykyisin naakat asustavat keväällä ja kesällä. Kuvattu Latokartanonkoskella. Kuvaaja Martta

Palokärki pesällään. Kuva Wikimedia Commons

Naakka. Kuva Wikimedia Commons

Palokärjen hakkaama koko Latokartanonkoskella. Kuvaaja Martta

Palokärjen hakkaama kolo Alikulman metsässä.Kuvaaja Martta

Vanhakolo Solbölen tutkimusmetsän lehtoalueella.Kuvaaja Martta

Tässä on pensaskertun pesä. Pesä on noin 50cm korkeudessa maasta ja pesä on rakennettu erilaisista heinistä. Pesä on noin kahden nyrkin kokoinen. Pesä löytyi Solbölen metsäntutkimuslaitoksen Lehtoalueelta. Kuvaaja Martta